Oppimispäiväkirja: Vierailu Turun maakunta-arkistossa 14.9.2016

Ensimmäinen ammattiopintoihin kuuluva vierailu tapahtui Turun maakunta-arkistossa. Lähdimme koululta, ja vierailu tapahtui klo. 10.00 – 11.00. Hieman aikataulusta tosin joustettiin.

Ryhmämme kerääntyi maakunta-arkiston aulaan, ja kierroksen pitäjä ohjasi meidät huoneeseen, jossa esiteltiin paikan toimintaa PowerPoint -esityksellä. Opimme mm. että maakunta-arkiston tehtäviin kuuluu ”kansalliseen perintöön kuuluvien asiakirjojen säilyttäminen”. Tätä aineistoa on arkistossa keski-ajalta nykypäivään. Aineistoa on Turun arkistossa useita hyllykilometrejä, ja sitä ovat lahjoittaneet esim. merkittävät yksityishenkilöt sekä erilaiset yhteisöt ja viranomaiset. Digitoituna on n. 40 miljoonaa kuvaa erinäisistä asiakirjoista. Maakunta-arkiston tavoitteena on edistää aineistojen (tieteellistä) tutkimuskäyttöä, ja toimenkuvaan kuuluu myös arkistotoiminnan kehittäminen, esimerkiksi vanhojen asiakirjojen digitointi. Yhtenä isona kohde- ja asiakasryhmänä on sukututkijat.

Meille esiteltiin myös arkistolaitoksen rakenne, josta maakunta-arkistot, joita Suomessa on 7:llä paikkakunnalla, muodostavat itseasiassa vain yhden osan. Muita arkistolaitoksen osia ovat toimintaa koordinoiva Kansallisarkisto sekä saamelaisarkisto. Tällainen täsmentyminen oli minulle uutta, vaikka erinäisistä kansallisperintöä säilyttävistä arkistoista kuullut olenkin. Turun maakunta-arkiston rakenne muodostuu pääjohtajasta, tietopalvelun, aineistohankinnan, tutkimuksen ja kehittämisen sekä toiminnan ohjauksen vastuualueista. Arkiston työntekijät ovat jakautuneet näihin ”osastoihin”. Kierroksen pitäjä kertoi myös sen verran arkistolaitoksen tulevaisuuden näkymistä, että organisaatiomuutos on tuloillaan. Seitsemää maakunta-arkistoa ollaan valtion taholta ikään kuin integroimassa itsenäisistä yksiköistä yhä tiiviimmäksi osaksi kansallisarkistoa. Tämä luonnollisesti vaikuttaa tulevaisuudessa organisaation toimintaan, mutta ensisijaisesti työntekijöiden toimenkuvaan, ei ehkä niinkään asiakkaisiin.

Vierailu jatkui varsinaisissa arkistotiloissa, jollaisia pääsin ensimmäistä kertaa näkemään. Asiakirjoja tuntui olevan kaikkialla ja tuoksussakin oli ajan patinaa. Meille kerrottiin, että aineistoa pitää suojata kaikin mahdollisin keinoin esim. kosteus- ja palovaaroilta sekä liiallisilta lämpötilan vaihteluilta.

Kierroksemme päättyi arkiston kirjaston nopeaan esittelyyn, sekä konservointihuoneeseen. Konservointi tarkoittaa esim. vanhojen karttojen puhdistamista ja kunnossapitoa.