Oppimispäiväkirja: Vierailu Turun yliopiston kirjastossa 21.9.2016

Keskiviikkona 21.9.2016 kirjastoryhmämme suuntasi Turun yliopiston kirjastoon, joka tunnetaan nimellä Feeniks. Muut kirjastoyksiköt ovat nimeltään Calonia, Educarium, Kauppakorkeakoulun kirjasto, Teutor, Quantum ja Raumalla sijaitseva toimipiste. Näissä kirjastoyksiköissä on aineistoa tiedekunnittain ryhmiteltyinä. Aluksi kirjaston edustaja esitteli Feeniks-kirjaston historiaa. Ilmeni, että alun perin kirjasto oli sijainnut Turun kauppatorilla, kunnes uudet tilat olivat tulleet tarpeeseen. Yleisölle kirjasto avautui 1954. Kierroksen aikana joku, en muista kuka, kysyi, että kuinka monta työntekijää kirjastossa on. Vastaus oli, että noin sata. Omanlaisensa oivallus minulle oli myös se, että kirjastossa on porrastetusti (merkitty punaisella, keltaisella ja vihreällä) alueita, joissa saa aiheuttaa ääntä merkinnän mukaisella intensiteetillä.

Siirryimme aulasta toiseen kerrokseen, jossa sijaitsi asiakaspalvelu, osa kirjaston kielikokoelmasta sekä 65-paikkainen lukutila. Totesin näppäränä kitiläisenä lainausautomaateista, että yliopiston aineistotietokanta on nimeltään Volter. Liekö Alastalon salissa -teoksen kirjoittajan mukaan nimetty se. Aineistoa kirjastossa todettiin olevan n. 25 hyllykilometriä.

Seuraavaksi kerrottiin yliopiston kirjaston toiminnoista. Näitä ovat luonnollisesti aineiston hankinta, bibliografisten tietojen kirjaaminen, sekä tieteellistä tutkimusta ja oppimista tukevat palvelut. Nämä jäivät minulle hieman hahmottomiksi. Puhuttiin mm. open access -periaatteesta, jolloin sekä tieteellisten julkaisujen julkaisu ja saatavuus olisi mahdollisimman avointa ja laajalle kohderyhmälle saatavilla. Kirjaston henkilökunta sitten verifioi ja validioi aineiston. Hankinta on kuulemma keskitetty Feeniks-kirjastoon, josta ilmeisesti käsitelty aineisto sitten lähetetään muihin toimipisteisiin. Tähän en tajunnut kierroksella huomiotani kiinnittää.

Seuraavaksi pääsimme varastoon, jossa oli kuulemma ollut jokin aika sitten vesivahinko. Varastossa minua alkoi hämmentää luokitusten vaikeaselkoisuus, ja kysyttyäni asiasta ilmeni, että erilaisia luokitusjärjestelmiä on päällekkäin käytössä kolme plus paikalliset käytänteet. Aikamoinen ero esim. yleisiin kirjastoihin, joissa mennään hyvinkin uskollisesti yleisen kymmenluokituksen (YKL) mukaan.

Viimeiseksi siirryimme kampusalueella Quantum-kirjastoon, jonne on kerättynä luonnontieteitä ja matematiikkaa käsittelevää aineistoa. Hämmentymiseni luokitussysteemistä jatkui, mutta omanlaistaan uuden oivaltamista tämäkin.